GASTROLAB: Kysymyksiä ja Vastauksia: Tulehdukselliset suolistosairaudet ja syöpä

GASTROLAB: Kysymyksiä ja Vastauksia

Vaasan vesitorni juuri nyt
Takaisin pääsivulle

Kysymyksiä ja vastauksia:
Tulehdukselliset suolistosairaudet ja syöpä

Yleistä

Mitä krooninen tulehduksellinen suolistosairaus on?

Akuutit suolistotulehdukset ovat tavallisia ja useimmiten viruksen tai bakteerin aiheuttamia. Oireet lievittyvät jo muutaman päivän sisällä ja on harvinaista, että tällaisesta taudista olisi jotakin haittaa kuukauden kuluttua.

Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet eivät johdu mistään infektiosta ja niiden taudinkulku on pitkä, vuosia tai jopa vuosikymmeniä

Kaksi tavallisinta kroonista tulehduksellista suolistosairautta ovat krooninen haavainen paksusuolitulehdus (jota myös nimitetään haavaiseksi koliitiksi, ulseratiiviseksi koliitiksi tai colitis ulcerosaksi) ja Crohnin tauti. Englanninkielinen nimi näille taudeille on Inflammatory bowel disease, lyhenne IBD ja tätä lyhennettä käytetään monasti myös suomenkielisissä teksteissä.

Mikä on koliitti?

Paksusuolen lääketieteellinen nimi on koolon. Sana koliitti tarkoittaa paksusuolen tulehdusta.

Ovatko haavainen koliitti ja Crohnin tauti ikäänkuin "lähisukulaisia"?

Niin voi sanoa. Oireisto on hyvin samanlainen ja myös tutkimustulokset voivat olla hyvinkin samantapaisia. Usein saattaa ainakin taudin alkuvaiheessa olla vaikeata päätellä kummasta taudista oikein on kyse. Tällöin saatetaan puhua välimuotoisesta koliitista. Hoito on onneksi varsin samanlainen. Tärkein ero näiden kahden taudin välillä on se, että Crohnin tauti voi paikallistua myös ohutsuolen alueelle. Haavainen koliitti löytyy sensijaan ainoastaan paksusuolen alueella.


Haavainen koliitti paikallistuu vain paksusuolen alueelle, Crohnin tauti saattaa sensijaan esiintyä missä ruoansulatuskanavan osassa tahansa.

Mitkä ovat näiden tautien komplikaatiot?

Kroonisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin saattaa liittyä muutoksia suolen ulkopuolella, silmissä, selkärangassa, nivelissä, maksassa ja ihossa.

Pelätyin komplikaatia - joka säännöllisellä seurantaohjelmalla pyritään estämään - on suolen pahanlaatuinen kasvain. Näihin tauteihin liittyy myöskin kohonnut riski sairastua sappiteiden syöpään.

Historia

Varmaan on pitkään tiedetty että näihin tautiehin liittyy syövän riski?

Toki on. Jo vuonna 1925 Crohn ja Rosenberg julkaisivat ensimmäisen paksusuolen haavaiseen paksusuolitautiin liittyvän syöpätapauksen. Kolme vuotta myöhemmin Bargen-niminen tutkija julkaisi jo 20 tapauksen sarjan. Vuonna 1971 Devroede totesi, että syövän riski on noin 60% taudin kestettyä 40 vuotta.

Syövän riskit

Mitkä tekijät vaikuttavat syövän syntymisen riskiin?

Tärkeimmät tekijät ovat taudin kesto ja levinneisyys.

Syövän riski ei ole kohonnut taudin alkuvaiheessa. Riski alkaa kohota vasta kun tauti on kestänyt 8 - 10 vuotta.

Syövän riski ei ole myöskään kohonnut, mikäli tauti kohdistuu vain peräsuolen alueelle, eli jos kyseessä on vain proktiitti. Riski on suurin jos tauti, haavainen paksusuolitulehus tai Crohnin tauti, käsittää koko paksusuolen.

Vasemmanpuoleisessa koliitissa riski on kohonnut, mutta riski alkaa kohota selvästi myöhemmin kuin jos koko paksusuoli on tulehtunut.

Onko muita riskitekijöitä kuin taudin kesto ja levinneisyys?

Jos potilaalla on tulehdukselliseen suolistotautiin liittyvä sappiteiden tauti, ns sklerosoiva kolangiitti, on paksusuolen riski selvästi kohonnut. Riski on suurempi jos potilas on sairastunut suolitautiinsa ennen 15 vuoden ikää. Jos potilaan suvussa on paksu- tai peräsuolisyöpää riski on myös kohonnut.

Jos suolitauti on jatkuvasti aktiivinen -lisääkö se riskiä?

Sitä ei varmuudella tiedetä. On viitteitä siitä että jatkuvasti aktiiinen tauti hiukan lisää syövän riskiä. mutta tiedot ovat epävarmat. Toisaalta on varmaan niin että jatkuvasti aktiivinen elämää haittaava tauti saattaa johtaa paksusuolen kirurgiseen poistoon, jolloin syöpäriski poistuu. Tärkein tieto tästä on se, että vuosia ja vuosia täysin rauhalliseen ja oireettomaan tautiin liittyy kohonnut syövän riski. Toisin sanoenvaikka tauti ei ole oireillut vuosiin on seuranta on aiheellinen.

Syövän riskin suuruus?

Kuinka suuri syövän riski itse asiassa on?

Tulokset eri maista ovat kovin vaihtelevat. Joissakin tutkimukissa ei ole lainkaan havaittu kohonnutta riskiä verrattuna normaaliväestöön. JA Eaton on julkaissut valtavan yli sadasta tutkimuksesta tehdyn yhteenvedon vuonna 2001. Tässä aineistossa syövän vuosittainen riski oli 0.3 %, eli noin kolmestasadasta tulehduksellista suolistotautia sairastavasta noin yksi saa vuosittain syövän. Suolitaudin ensimmäisen vuosikymmenen aikana riski oli 0.2% ja kolmannen vuosikymmenen aikana 1.2 %. Kun suolitauti on kestänyt 30 vuotta on yhteensä 18.4 % potilaista saaneet syövän, eli melkein joka viidennes. Tanskalaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana 1160 haavaista paksusuolitulehdusta sairastavaa, joiden diagnoosi oli tehty 1962 ja 1987 välillä, syövän vuosittainen ilmaantuvuus oli 0.06% eli aivan mitätön. Taudin kestettyä 30 vuotta vain l-2 % potilaista oli saanut syövän

Miten näin suuret vaihtelut eri aineistossa ovat mahdolliset?

Varmaan on olemassa geneettisia eroja eri maissa. Tärkein syy on varmaan se, mitkä potilaat on otettu tutkimukseen mukaan. Ovatko mukana ainoastaan potilaat, joilla on koko paksusuolta käsittävä tauti, vai myös sellaiset, joilla on vain peräsuolen tauti (eli käytännössä ei riskiä lainkaan). Ja onko aineistossa myös potilaat, joita on leikattu taudin takia (jolloin riski sairastua suolisyöpään käytännössä on poistunut).

Eli kuinka suuri riski nyt on?

Ihan karkea syöpäriskin arvio on tällainen:
* Jos potilaan sairastama suolitulehdus käsittää koko paksusuolen, riski alkaa kohota taudin kestettyä 8-10 vuotta ja on sen jälkeen 1% vuotta kohti.
* Jos potilas sairastaa vasemmanpuoleista koliittia (jolloin korkeintaan puolet paksusuolesta on tai on ollut tulehtunut> niin riski alkaa kohota vasta taudin kestettyä 20 vuotta ja on tällöin noin 1% vuotta kohti
* Jos vain paksusuolen loppuosa (eli käytännössä vain peräsuoli) niin riski on samanlainen kuin muulla väestöllä.

Onko eroja ulseratiivisen koliitin (eli haavaisen paksusuolitulehduksen) ja Crohnin taudin välillä?

Tavallaan on. Crohnin tauti saattaa esiintyä läiskittäin, jolloin vain pieni osa paksusuolesta on tulehtunut. Crohnin tauti saattaa myöskin esiintyä ohutsuolessa, jolloin on olemassa pieni riski sairastua ohutsuolen syöpään. Jos potilaalla on Crohnin tauti joka käsittää koko paksusuolen, on riski ilmeisesti hyvin samanlainen kuin haavaisessa koliittissa.


Paksusuolen syöpäkasvaimia tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavilla

Syövän riskin vähentäminen

Miten syövän riskiä voidaan vähentää?

Leikkaushoito, eli paksusuolen poisto, poistaa paksusuolisyövän riskiä. Tämä on asia, joka aina otetaan huomioon harkittaessa leikkauksen aiheellisuutta pitkään kestäneessä taudissa.

Säännöllinen lääkitys 5-ASA-valmisteilla (Salazopyrin, Asacol, Pentasa ym) vähentää suolistosyövän riskiä. Riskin väheneminen on eri tutkimuksissa todettu olevan noin 50% - 80% luokkaa. Tämän takia lääkitystä jatketaan hyvinkin pitkään - usein jopa loppuiän, näitten tautien hoidossa, siitä huolimatta onko potilaalla ollut oireita vai ei.

Miten 5-ASA-lääkitys voi vähentää syövän riskiä?

Nämä lääkkeet vähentävät prostaglandiinisynteesiä. Prostaglandiinit ovat ryhmä aineita, jotka lisäävät solujen kasvua ja tiedetään että prostaglandiineja esiintyy runsaasti syöpäsoluissa. On ilmeisesti myös muita vaikutusmekanismeja, joilla on merkitys syövän riskin vähenemisessä.

Kuinka paljon 5-ASA-lääkettä pitää ottaa saadakseen suojan?

Tutkimuksissa on todettu että 1.2 grammaa 5-ASAa vähentää syövän riskia 81% verrattuna potilaisiin, joilla ei ole lääkitystä (Eaden et at 2000).

Onko muita lääkkeitä joista voisi olla hyötyä tässä mielessä?

Ursodeoksikoolihappo on lääke, jota käytetään skleroivassa kolangiitissa, eli kroonisessa sappitiehyttulehduksessa joka liittyy tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Myös tämän lääkkeen käyttö voi vähentää suolistosyövän riskiä.

Statiinit, eli lääkeryhmä jota käytetään korkean kolesterolin hoitoon, näyttää myös vähentävän paksusuolisyövän riskiä. Uusista näitten tautien hoitoon käytettävistä lääkkeistä (esim. infliksimabista) ei ole vielä riittävästi tietoa, eli ei voida sanoa mitään näitten lääkkeiten mahdollisesta syövän riskin vähentämisen vaikutuksesta.

Vähentäisikö 5-ASA-valmisteet syövän riskiä myös ihan terveillä ihmisillä?

Luultavasti vähentäisi. Tätä lääkettä pitäisi kuitenkin antaa luultavasti tuhansille ihmisille yhden syöpätapauksen välttämiseksi. Toistaiseksi tällainen syövän ennaltaehkäisevään hoito ei ole aiheellinen.

Mitkä muut tekijät vähentävät syövän riskiä?

Säännölliset lääkärikontrollit vähentävät syövän riskiä aivan oleellisesti. Säännöllinen seuranta auttaa ylläpitämään säännöllistä lääkitystä, ja siihen sisältyy säännölliset tähystyskontrollit.

Miten lääkärissäkäynti voi vähentää syövän riskiä?

Jos potilas ei käy missään kontrolleissä niin hän ei luultavasti myöskään käytä mitään lääkkeitä. Kontrollin yhteydessä voi tulla esiin joku asia, joka aiheuttaa lisätutkimuksia, joiden avulla syövän esiasteita saattaa löytyä siinä vaiheessa kun syöpää ei vielä ole ehtinyt tulla.


Nuoten kuulantyöntäjän sairastuminen suolistosyövän esiasteeseen sai runsaasti julkisuutta keväällä 2007
Syövän esiaste?

Tulehduksellisissa suolistosairauksissa saattaa kehittyä limakalvon soluhäiriä, jota kutsutaan dysplasiaksi. Dysplasian esiintyminen viittaa hyvin vahvasti siihen, että syövän riski on suuri eli syöpakasvain tulee muutaman vuoden sisällä. Dysplasia voi olla epävarma, lievä tai vaikea. Jos löytyy vaikea dysplasia on ehdottomasti aihetta leikkaushoitoon - syövän ilmaantumista ei kannata jäädä odottamaan.

Entäs jos on vain lievä tai jopa epävarma dysplasia?

Jotkut lääkärit ovat sitä mieltä, että leikkaus on aiheellinen jos on dysplasia, ihan riippumatta siitä minkäasteinen se on. Toiset ovat sitä mieltä, että voidaan kontrolloida, mutta tähystyskontrollit on silloin järjestettävä hyvin tiheään, esimerkiksi puolen vuoden välein. Potilaan oma mielipide painaa tässä hyvin merkittävästi!


Peräsuolen DALM-muutos
Näkyykö dysplasia tähystyksessä?

Ei välttämättä. Dysplasia saattaa esiintyä ihan terveennäköisessä limakalvossa. Joskus saattaa kuitenkin näkyä polyyppimäinen kohouma. Tällöin puhutaan DALMista (DALM = Dysplasia associated lesion tai mass). Tällainen "näkyvä dysplasia" on selvä aihe leikkaushoitoon, on osoitettu että jos DALM-muutos löytyy niin potilaalla on 50% riski että muualla on jo suolistosyöpä.

Kuinka usein paksusuolen tähystyksiä pitäisi tehdä?

Syövän riskin takia aloitetaan seurantaohjelma kun koko paksusuolta käsittävä tauti on kestänyt 8 vuotta. Alkuun tähystään kolmen vuoden välein, taudin kestettyä 20 vuotta parin vuoden välein ja taudin kestettyä 30 vuotta jopa vuoden välein. Jos potilaalla tautiin liittyen on myös sklerosoiva kolangiitti, tähystykset tehdään useammin, samoin jos potilaalla lähisuvussa on paksu- peräsuolisyöpätapauksia. Jos potilaalla on vain vasemmanpuoleinen koliitti, seuranta on sama, mutta sitä aloitetaan vasta kun tauti on kestänyt 15 vuotta.

Jos on vasemmanpuoleinen koliitti, niin eikö todellakaan tarvitse tähystää viiteentoista vuoteen?

Ei todella tarvitse, syöpäriskin seurantaa ajatellen. Mutta toki tauti voi olla sellainen, että paljon aikaisemmin on syytä tähystää, mm sen asian varmistamiseksi, että tauti todella on pysynyt vasemmanpuoleisena.

Muita asioita jotka vähentävät syövän riskiä?

Ihme kyllä tupakointi näyttää vähentävän suolistosyövän riski ulseratiivista koliittia sairastavilla. Tätä ei kuitenkaan kannata käyttää hoitoa - jos tupakoi niin keuhkosyövän, kurkkusyövän, virtarakkosyövän ja leukemian riski nousee hyvin merkittäväst! Eli tupakkalakosta kannattaa pitää jatkossakin kiinni!

Liittyykö näihin tauteihin muita syöpätapauksia kuin suolistosyöpä?

Pienellä osalla ulseratiivista koliittia ja Crohnin tautia sairastavista esiintyy sappiteiden krooninen tulehdus nimeltä sklerosoiva kolangiitti. Siihen liittyy kohonnut sappiteiden syövän riski. Jos on sklerosoiva kolangiitti niin 6 - 20 % potilaista saavat vuosien mittaan sappiteiden syövän, jonka ainoa tehokas hoito on maksansiirto.

Mainittakoon vielä myös sen että ulseratiivista koliittia sairastavilla on vähentynyt riski sairastua mm keuhkosyöpään ja useaan muuhun syöpämuotoon - nimenomaan sen takia etteivät tupakoi!

Yhteenveto

Miten pitää toimia jotta syövän vaara olisi mahdollisimman vähäinen?

Syö lääkkeitä, käy kontrolleissa ja käy tähystyksissä - vaikka kuinka turhalta se tuntuisikin, kun tauti ei ole oireillut vuosiin.


Gastrolab Slide-Shows


Kaikkien tärkeiden konferenssikaupunkien kartat ja satelliittikuvat


Suomalaisia kirkkoja


July 22, 2007